Miksi pölytyspalvelua tarvitaan

Kuvittele keltaisena kukkiva pelto, jossa kasvaa rypsiä. Jokaisella neliömetrillä kasvaa sata kasvia, joissa on sata kukkaa. Tällöin hehtaarilla on yhteensä sata miljoonaa kukkaa. Jos pellon koko on kymmenen hehtaaria, kukkia on yhteensä miljardi kappaletta. Rypsi on pääosin itsepölyttävä, mutta hyönteispölytyksen on todettu lisäävän satoa 5-25 prosenttia. Samalla sadon laatu paranee, koska pölytys nopeutuu ja kasvusto kehittyy tasaisemmin. Joissain tutkimuksissa on havaittu jopa siementen öljypitoisuuden lievää kohoamista. Viljelijä voi siten vaikuttaa satonsa määrään huolehtimalla pölytyksestä samalla tapaa kuin hän huolehtii peltonsa lannoituksesta ja muista kasvua lisäävistä toimista. Pölytyksen järjestämiseksi on seuraavia vaihtoehtoja:

• Voidaan käyttää hyväksi paikalla luonnostaan esiintyviä hyönteisiä. Luonnossa ei kuitenkaan ole riittävästi hyönteisiä lyhytaikaisesti suuren kukkamäärän pölyttämiseksi. Luonnossa elävät hyönteiset tarvitsevat ravintoa ympäri vuoden ja kantojen koko määräytyy sen mukaan, mitä on tarjolla niukimpana ajanjaksona. Viljelijä voi lisätä paikallisten pölyttäjien määrä varaamalla osan viljelyalasta pölyttäjäkaistoille, joista pölyttäjät saavat ravintoa ennen ja jälkeen satokasvien kukintaa. Pölyttäjäkaistoille voi istuttaa tarkoitukseen sopivaa siemenseosta. Peltojen reunoihin voi jättää riittävästi pajukkoa, joka tarjoaa pölyttäjille ravintoa varhain keväällä, jolloin pölyttäjäpopulaatiot alkavat kasvaa. Pääsääntöisesti kaikki kasvinsuojeluaineet ovat pölyttäjille vahingollisia. Siksi niitä pitäisi käyttää tiukasti ohjeiden mukaisesti, tai jos mahdollista, välttää kokonaan.
• Hankkia pysyviä tai vuosittain uusittavia mehiläisyhdyskuntia peltojen läheisyyteen. Niihin pätee samat lainalaisuudet kuin luonnonmukaisiin pölyttäjiinkin. Pölyttäjiä ei ole riittävästi ja paikalle tuodut mehiläisyhdyskunnat syövät paikallisten pölyttäjien leipää niukkoina aikoina. Tällöin luontaisesti paikalla pesivien pölyttäjien kannat laskevat. Mehiläiset tarvitsevat ravintoa ympäri vuoden ja ovat alttiita kasvinsuojeluaineille. Pysyvästi sijoitetut tarhamehiläiset eivät oikeastaan kohota pölytyskapasiteettia satokasvien kukinnan aikaan laisinkaan ja satotaso jää matalaksi. Satokasvien pölytyksen kannalta pesiä voi olla riittävästi vain, jos ympäristössä on runsaasti vapaasti kasvavia tai istutettuja kukkakasvustoja koko kesän ajaksi. Siinä tapauksessa myös luontaisesti paikalla pesiviä pölyttäjiä olisi runsaasti.
• Pölytyspalvelun avulla viljelijä voi tilata peltonsa reunaan kukinnan ajaksi satokasvien kannalta riittävän määrän pölyttäjiä, mikä nostaa satotasoa. Pölytyspalvelu ei rajoita hoitotoimenpiteitä muina aikoina. Tarvittaessa pölytyspalvelun pesät voidaan helposti siirtää suojaan toimenpiteiden ajaksi, koska pölytyspalvelun pesät on suunniteltu helposti siirrettäviksi. Pölytyspalvelu ei kilpaile paikallisten pölyttäjien kanssa, koska niukan ravinnon aikana pölytyspalvelun pesiä ei ole paikalla. Pölytyspalvelu on paikalla pelkästään satokasvien kukkiessa lisäämässä pölytyksen tehoa. Tämän johdosta pölytyspalvelu ei vähennä paikallisia pölyttäjiä. Toisaalta viljelijän ei tarvitse myöskään huolehtia suurten kukkamäärien edellyttämien pölyttäjäpopulaatioiden ylläpidosta ympäri vuoden. Pölytyspalvelun kustannusvaikutus on pieni verrattuna satotason nousun lisääminen tuottoihin.